Archive-name: pets/ferret-faq/part5
Last-modified: 19 Jan 1998
Posting-Frequency: monthly (around the 20th)
Version: 4.0
URL: http://www.ferretcentral.org/faq/
FERRET FAQ (part 5 of 5) -- LÄÄKETIETEELLINEN YLEISKATSAUS
koonnut ja muokannut Pamela Greene pamg@alumni.rice.edu
suomentanut Mari-Miia Heino marimiia.heino@pp.inet.fi (joiltakin osin olen
muokannut tietoja Suomen oloihin sopiviksi.)
Lisäykset, korjaukset ja ehdotukset otetaan lämmöllä vastaan!
Pamela L. Greenellä on tämän dokumentin tekijänoikeudet vuosilta 1994 - 1998.
Katso osaa 0.5 (osassa 1, Tietoja tästä FAQ:sta) saadaksesi lisätietoja
tekstin alkuperästä ja uusjakamisesta.
Lyhyesti, voit lahjoittaa tätä FAQ:ta mutta siitä ei saa ottaa maksua eikä
sitä saa käyttää osana mitään voittoa tavoittelevaa työtä ilman erillistä
lupaa.
Perus Fretti FAQ:ssa on viisi osaa, joiden kaikkien tulee saatavilla sieltä
mistä sait tämänkin.
Suurin osa ihmisistä haluaa todennäköisesti lukea osat 1-4 ja ehkä vain
selailla osaa 5.
Täydellinen sisällysluettelo kaikista viidestä osiosta löytyy osasta 1.
Ole hyvä ja lue edes kappale 0 osasta 1, Tietoja tästä FAQ:sta.
Täydennyksenä on saatavilla erilliset FAQ:t useista tavallisimmista frettien
sairauksista. Näistä löydät tietoa kappaleesta [1.1.].
Pankaa merkille että: Pamela Greene ei ole frettien asiantuntija eikä hän ole
kirjoittanut eikä riippumattomasti todistanut kaikkea tietoa mitä tässä FAQ:ssa
on. Hän on tehnyt parhaansa liittääkseen mukaan vain tarkkaa ja hyödyllistä
tietoa mutta ei voi taata että kaikki tämän tiedoston tieto, on se sitten hänen
omaa tekstiään tai jonkun muun, olisi oikeaa. Hän ei myöskään voi vakuuttaa
että tässä tiedostossa annettavat neuvot eivät olisi millään lailla haitallisia
fretillesi.
Saadaksesi asiantuntijoiden neuvoja haluat ehkä lukea joitakin useista
saatavilla olevista kirjoista tai jos epäilet lemmikilläsi olevan
terveydellisiä ongelmia, ota yhteyttä eläinlääkäriin joka osaa hoitaa frettejä.
------------------------------
Aihe: Tämän tiedoston sisältö
Osa 5: LÄÄKETIETEELLINEN KATSAUS
11. *** Yleisimmät terveysongelmat ***
(11.1) Frettien yleisimmät sairaudet
(11.2) Yleiskatsaus tavallisiin terveysongelmiin
(11.2.1) Tarttumattomat taudit
(11.2.2) Loissairaudet
(11.2.3) Tarttuvat taudit
(11.2.4) Neoplasia (Syöpä)
12. *** Yleistä lääketieteellistä tietoa***
(12.1) Pitääkö minun olla huolissani toksoplasmoosista?
(12.2) Miten saan fretin ottamaan lääkkeensä?
(12.3) Mistä saan lääkkeitä alennuksella?
(12.4) Voidaanko freteille suorittaa verensiirtoja?
(12.5) Mitä nukutusainetta eläinlääkärini tulisi käyttää?
(12.6) Miten huolehdin sairaasta tai toipuvasta fretistäni?
(12.7) Frettini ei syö. Mitä minun pitäisi tehdä?
(12.8) Mitä on Ankkakeitto (=Duck soup)? Mistä saisin sen reseptin?
(12.9) Mikä on fretin normaali ruumiinlämpö, veriarvot jne?
(12.10) Millaisia kokeita eläinlääkärini saatta haluta tehdä ja miksi?
13. *** Suositeltavaa lääketieteellistä materiaalia ***
(13.1) Kuka valmistaa tätä tuotetta tai lääkettä?
(13.2) Mitä kirjoja voin hankkia tai suositella eläinlääkärilleni?
(13.3) Onko muita suositeltavaa lähdeaineistoa?
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11. *** Yleisimmät terveysongelmat ***
------------------------------
Aihe: (11.1) Frettien yleisimmät sairaudet
Jälleen kerran, minä en ole eläinlääkäri enkä edes fretti asiantuntija mutta
tässä on lista useista yleisimmistä terveysongelmista joita freteillä esiintyy.
Suolistotukokset
Nämä aiheutuvat kun fretti syö jotakin sulamatonta, kuten pyyhekumia,
muovia, joitakin kankaita tai jopa mehevän kokoisen
karvapallon joka jää jumiin. Oireita ovat (joko yksi seuraavista tai useampia)
suolen vähäinen liike, oksentelelu tai "aaltoilu", kuolaaminen ja muut
sellaiset. Tukoksia voi olla suoliston missä kohdassa hyvänsä, kurkusta
alempaan ruuansulatukseen asti, jopa mahaan ja siellä se voi
liikkua ympäriinsä ja aiheuttaa vain puuskittaisia oireita. Tukokset
ovat vakavia ja satunnaisesti hengenvaarallisia: tärkeintä on estää fretin
elimistön kuivuminen.
Lisämunuaisen kasvaimet tai vammat
Oireet vaihtelevat, mutta niihin lukeutuvat mm. karvan lähtö hännästä
alkaen [10.6}, velttous, ruokahaluttomuus ja takapään koordinaation
heikkeneminen. Naarailla selkein merkki on usein turvonnut vulva (samaan tapaan
kuin kiimassa).
Usein kasvain ei kuitenkaan ilmene mitenkään joten jos frettisi leikataan
mistä tahansa syystä, lääkärin tulisi samalla tarkastaa
lisämunuaisten kunto (mikäli aika sallii -- frettien ruumiinlämpö laskee
leikkauksessa hyvin nopeasti). Vasen lisämunuainen
tuntuu sairastuvan useammin kuin oikea. Lisää tietoa saat Ferret Medical FAQ:n
kohdasta Adrenal Disease [1.1].
Haimasaarekekasvain (insulinoma)
Nämä ovat insuliinia tuottavien solujen kasvaimia haimassa. Ne pudottavat
veren sokeritasoa ja ovat verraten yleisiä vanhemmilla
freteillä, jopa ilman mitään oireita ja jos fretillesi suoritetaan mikä tahansa
leikkaus, haiman pikainen tarkastus on paikallaan.
Oireisiin kuuluvat mm. velttous, ruokahaluttomuus, epävakaa kulkeminen,
suun käpälöiminen ja pahemmissa tapauksissa hetkellinen keskittymisen
herpaantuminen jolloin fretti vain tuijottaa kaukaisuuteen ja
kouristuskohtauksia voi myös ilmetä.
Jos olet kauempana kuin minuutin matkan päässä eläinlääkäriltä ja
frettisi sokeritaso on niin alhainen että se kouristelee, soita
eläinlääkärillesi ja kysy tulisiko sinun hieroa Karoa (maissisokeria) tai
hunajaa lemmikkisi ikeniin nostaaksesi sokeritasoa sen
verran että saat kouristelun loppumaan. Lisää tietoa Ferret Medical FAQ:sta,
kohdasta Insulinoma [1.1].
Imusolmukesyöpä
Imusolmukesyöpää on kahta eri laatua: "klassinen" ja nuorten syöpä.
Klassinen syöpä ilmenee vanhemmilla freteillä ja aiheuttaa
imusolmukkeiden laajenemista ja verisolumäärien
epäsäännöllisyyttä mutta usein fretistä ei näe mitään ulkoisia merkkejä ennen
kuin fretti äkkiä tulee yht'äkkiä hyvin sairaaksi. Ratkaiseva diagnoosi
tehdään imusolmukkeesta otetun koepalan perusteellaja hoitona on kemoterapia.
Nuorisolymphooma on aivan erilainen. Se vaikuttaa alle 14 vuotiaisiin
fretteihin eikä yleensä aiheuta laajentuneita ihosolmukkeita
ja etenee erittäin nopeasti ja rajusti. Katso myös Ferret Medical FAQ:n osiota
Lymphosarcoma [1.1].
Spenomegalia
Spenomegalia, eli laajentunut perna, yleensä turvotusta vatsan yläosassa.
Tilanteissa joissa neoplasmaa ei ole (tämä on yleistä
imusolmukesyövässä) spelektonomian hyödyistä ja haitoista tulee keskustella
eläinlääkärin kanssa. Jos
eläimellä yksinkertaisesti on suuri perna mutta siinä ei ole merkkejä
sairaudesta tai haitoista, on eläimellä turvallisempaa antaa pernan
olla. Kuitenkin, jos eläin osoittaa merkkejä epämukavasta olosta olemalla
veltto tai sen ruokahalu on huono, perna kannattaa todennäköisesti
poistaa. Tällaiset eläimet tarvitsevat kunnollista hoivaa ja hoitoa [12.6] että
ne saa taas syömään.
H. Mustelae infektion (katso alla) ollessa ongelmien aiheuttajana
toipumismahdollisuudet ovat yli 90 prosenttia. Katso myös kohta
Splenomegaly Ferret Medical FAQ:sta [1.1].
Helicobacter mustelae infectio
Bakteerin aiheuttama vatsan alueen infektio, helicobacter mustelae on
erittäin yleinen freteillä. Eläimet (etenkin vanhemmat eläimet) jotka
kärsivät pitkäaikaisesta infektiosta voivat alkaa kärsimään myös
ruuansulatuksellisista ongelmista sillä bakteeri alentaa happojen tuotantoa
vatsassa. Tämä ongelma saattaa ilmetä oksenteluna, ruokahaluttomuutena ja
pernan suurenemisena (katso yllä)
Helicobakteeri infektio ja pernan laajentuminen kulkevat usein käsi
kädessä mutta niiden suhdetta toisiinsa ei ole pystytty täysin
selvittämään, vaikka tätä aluetta tutkitaankin nyt paljon.
Katso myös seuraavaa tiedostoa:
Ferret Medical FAQ ja sieltä Gastric Ulcers / Helicobacter mustelae [1.1].
Ihon reagointi rokotukseen
Ihonalainen rokotus rabiesta tai muuta sellaista vastaan voi, vielä
viikkojen jälkeenkin, aiheuttaa kovan möykyn
[10.1] rokotuskohtaan. Möykky koostuu laajasta tulehduksesta,
tavallisesti niskan alueella
Möykyt voidaan poistaa ja yleensä ne eivät aiheuta lemmikillesi
hankaluuksia. Samanlaisia vammoja tavataan myös
rokotetuilla koirilla ja kissoilla.
Virtsatietulehdukset ja eturauhasvaivat
Tämän merkkejä ovat usein toistuva virtsaaminen, jännittyneisyys
virtsatessa ja mahdollisesti oudon näköinen tai hajuinen virtsa.
Steriloimattomat ja kiimassa olevat naaraat ja steriloidut naaraat joiden häpy
on turvonnut munuaisvian vuoksi [1.1] ovat erityisen alttiita
virtsatietulehduksille. Hoitona on yleensä antibiootti (tavallisesti
Amoxicilliniä) kuuri; jos se ei auta frettiä, virtsakivet [11.2.1]
saattavat olla vaivan syynä ja asia tulisi selvittää.
Uroksilla taas se, mikä näyttää virtsatietulehdukselta voi olla paha
eturauhasvaiva, ja usein sitä aiheuttaa myös munuaisvika. Tällöin
eturauhanen, joka normaalisti on pienenpieni, voi olla isompi ja siitä voi
tulla vihertävää
mähmää. Munuaisvaivan hoitamisen tulisi poistaa myös eturauhasongelmat.
------------------------------
Aihe: (11.2) Yleiskatsaus tavallisiin terveysongelmiin
Koko tämä osio on Susan A. Brownin, DVM, käsialaa
Lemmikkifrettien yleisimmät terveysongelmat
-----------------------------
Aihe: (11.2.1) Tarttumattomat taudit
kirjoittanut Dr. Susan Brown, DVM
A. GI Vieraat esineet [11.1]
Tämä on KAIKKEIN YLEISIN syy hivuttautuviin ja akuutteihin vatsavaivoihin
etenkin jos kyse on alle yksivuotiaasta fretistä. Sitä esiintyy harvemmin
vanhemmilla freteillä.
Freteistä on ihanaa pureskella ja syödä kumia ja muita sellaisia
esineitä. Yleensä nämä vieraat esineet ovat palasia lateksimuovisista eläinten
leluista, vaahtokumista, kengän pohjista ja irtopohjallisista, eristeistä,
tuolinjalan suojuksista, pyyhkeistä, pumpulipalloista, muovista, metallista ja
puusta.
Karvapallot ovat HYVIN YLEISIÄ kaksivuotiailla ja sitä vanhemmilla
freteillä.
Suurin osa vieraista esineistä jää vatsaan jos ne ovat liian suuria
päästäkseen eteenpäin ja aiheuttavat hitaan, hivuttautuvan vaivan joka saattaa
kestää monia kuukausia. (Tämä on se tapa jota myös karvapallot aiheuttavat.)
Kuitenkin, jos vieras esine pääsee jatkamaan vatsasta eteenpäin ja jumiintuu
pienempään kanavaan, eläin sairastuu äkillisesti ja tulee masentuneeksi,
kuivuu, kärsii äärimmäisen kovista vatsakivuista ja vaipuu lopulta koomaan ja
kuolee 24 - 48 tunnin sisällä jos sitä ei leikata.
Muita merkkejä vieraasta esineestä ovat suun jatkuvat käpälöinti,
oksentelu (muista kuitenkin että monet eläimet eivät oksenna vaikka niiden
elimistössä olisi vierasesineitä), ruokahalu joka on melkoisen heittelehtivä ja
tervamaiset ulosteet jotka tulevat ja menevät.
Tätä on mahdollista estää käyttämällä niinsanottua cat hairball
laxativea [6.2] joko päivittäin tai joka toinen päivä ja tekemällä kodistasi
frettiturvallisen [5.1].
Hoitona on yleensä leikkaus koska vierasesine on liian suuri
päästäkseen pois vatsasta ja jotenkinhan sen on tultava ulos.
B. Vajaakehityksinen Anemia
Yleinen kuolinsyy steriloimattomilla jalostusnaarailla.
Tämän tilan aiheuttaa korkea estrogeenitaso kiima-aikana mikä taas nujertaa
puna- ja valkosolujen tuotantoa luuytimessä. Tämä nujertuminen on korvaamaton
kun sairaus etenee ja eläin kuolee anemiaan, verenvuotoon (koska veri ei hyydy
kunnolla) ja bakteeri infektioihin koska kehossa ei ole tarpeeksi valkosoluja
nu´jertamassa taudinaiheuttajaa.
Merkit tästä voi nähdä naaraassa joka on ollut kiimassa kuukauden tai
kauemmin (niiden kiima voi kestää 180 päivää jos niitä ei astuta) ja siihen
kuuluu myös yleinen depressio ja äkisti ilmaantuvana takapään heikkoutena ja
ruokahaluttomuutena. Lisäksi fretillä voi olla huomattavaa karvanlähtöä ja jopa
kaljuutta.
Lähemmässä tarkastelussa ilmenee eyyä ikenet ovat haalean vaaleanpunaiset tai
valkoiset ja ihonalaisia verenvuotoja. Täydellinen veren tutkimus tulisi
suorittaa jotta voidaan päätellä miten paljon luuydin on vahingoittunut. ´Jos
tilanne on pitkälle kehittynyt, siihen ei ole hoitoa sillä tauti on
parantamaton ja eutanasia onkin suositeltavaa. Jos sairaus havaitaan varhain,
hoitoon voivat sisältyä sterilointi, lukuisat verensiirrot [12.4] ja muut
paranemista tukevat hoidot.
Tämän voi ennaltaehkäistä steriloimalla kaikki eläimet joita ei käytetä
jalostukseen. Toimenpiteen tulisi tapahtua kuuden kuukauden iässä.
Jalostukseen käytettäville naaraille taas tulisi antaa HCC hormoonia etä kiima
päättyy silloin kun niillä ei aiota teettää poikasia. Steriloiduilla uroksilla
astuttaminen voi joskus olla epäluotettavaa ja siksi sitä ei suositella.
C. Anaalirauhas vaivat
Nämä aiheutuvat kun eläimellä on tukos anaalirauhasten eritteen
ulosvirtauksessa tai kun anaalirauhasten erite on epänormaalin sakeaa.
Merkkejä vaivasta on vähän eivätkä ne näytä aiheuttavan eläimelle suurempia
kipuja.
Jos anaalirauhanen revähtää. anuksen lähellä voi nähdä reiän ja eläin voi
nuolla anuksen aluetta jatkuvasti.
Hoitona on yleensä anaalirauhasten poistaminen. Vaikka vain toinen olisi
viallinen, molemmat kannattaa poistaa kerralla sillä toinenkin voi sairastua
myöhemmin.
Anaalirauhasvaivoja on mahdotonta estää ja tätä sairautta ei ilmene niin
usein että kaikkien frettien anaalirauhaset tulisi poistaa.
D. Cataracta
Harmaakaihi aiheutuu kun mykiö samentuu. Valo ei enää pääse
verkkokalvolle joten eläin sokeutuu.
Cataractaa havaitaan yleensä alle vuoden ikäisillä freteillä ja sen uskotaan
olevan perinnöllistä.
Joissakin tapauksissa sitä voi aiheutua hyvin vanhoille eläimille silmän
vanhentuessa tai silmävamman seurauksena.
Ennusmerkit ovat miltei huomaamattomat. Freteillä on huono näkö eivätkä ne
toimi sen varassa kovinkaan paljoa. Monet ihmiset yllättyvät huomatessaan että
heillä on sokea fretti. Sokeilla freteillä on valkoisen sinertävä kalvo
pupillin päällä. Hoito on tarpeetonta. Ainoa tapa ennaltaehkäistä periytyvää
kataraktaa on olla käyttämättä sitä periyttäviä eläimiä jalostukseen.
E. Cardiomyopathia
Cardiomyopathialle on olemassa oma FAQ [1.1].
Tätä tavataan yleensä yli 3 vuotiailla eläimillä, harvemmin nuorilla.
Sen aiheuttaa epänormaali sydänlihaksen oheneminen tai paksuuntuminen mikä
vaikuttaa sydämen kykyyn kuljettaa verta.
Merkkeihin lukeutuvat mm. vähentynyt aktiivisuus, tarve levätä kesken
pidempien leikkien, vaikeuksia heräämisessä ja taudin edetessä yskiminen,
hengitysvaikeudet, nesteen kerääntminen vatsaan ja yleinen kunnon putoaminen.
Diagnoosi tehdään röntgenin ja EKG:n avulla. Hoito taas riippuu siitä
millaisesta sydänlihaksen epänormaaliudesta on kyse. Parannuskeinoa tähän
sairauteen ei ole, hoito auttaa lieventämään oireita ja keventämään sydämeen
kohdistuvaa rasitusta sekä pidentämään lemmikin elämää.
F. Urolithiasis (Virtsakivet)
Tämän taudin aiheuttajaa ei ole täysin selvitetty.
Korkea tuhkaprosentti ruuassa ja mahdollinen bakteeri- tai virusinfektio ja
jopa jotkin geneettiset alttiudet voivat olla syinä virtsakivien
muodostumiseen.
Tämä sairaus on harvinainen eläimillä jotka syövät vähätuhkaista
kissanruokaa. Tunnusmerkkejä ovat veri virtsassa, virtsausvaikeudet (johon
saattaa liittyä "itkua" virtsatessa), "hiekkamainen" aine virtsan seassa ja
vakavimmissa tapauksissa virtsatiehyet ovat täysin tukossa ja tämä aiheuttaa
depression, kooman ja kuoleman.
Hoito vaihtelee virtsakivien koon mukaan. Leikkaus voi olla tarpeen tai
sitten muutos tietynlaiseen ruokavalioon voi ratkaista ongelman.
Ennaltaehäisevää hoitoa on antaa fretille ruokaa jossa on mahdollisimman
vähän tuhkaa.
------------------------------
Aihe: (11.2.2) Loistaudit
kirjoittanut Dr. Susan Brown, DVM
A. Korvapunkit [10.10]
Nämä ongelmat aiheuttaa pieni punkki joka elää korvassa ja imee verta ja joka
tarttuu muista eläimistä joilla on niitä (mukaanlukien kissat ja koirat).
Merkit ovat vähäiset tai huomaamattomat. Fretit näyttävät sietävän
korvapunkkeja erittäin hyvin.
Satunnaisesti voi olla suuria määriä korvavahaa, korvien raapimista ja pieniä
mustia alueita korvassa.
Hoitona on Ivermectin jota annetaan 1 mg/kg ja se jaetaan kahteen annokseen
ja laitetaan fretin korvaan.
Tämä toistetaan kahden viikon kuluttua.
Kaikki perheen lemmikit tulisi hoitaa. Pese pehmikkeet samana päivänä osana
hoitoa eikä lemmikin pesukaan ole pahitteeksi. Voitte myös kokeilla hoitoa
Tresadermilla päivittän 14 vuorokauden ajan.
B. Kirput [10.9]
Nämä vaivat taas aiheuttaa loinen joka käyttää pienen osan elinajastaan
eläimessä ja elää loppuajan eläimen ympäristössä, ja munii.
Kirppujen saannin voi estää suihkuttamalla tai puuteroimalla lemmikit
kahdesti viikossa pyrethrin tuotteella jos fretit menevät ulos. Jos fretilläsi
on jo kirppuja, sinun pitää hoitaa myös asuntosi.
---------------------------
Aihe: (11.2.3) Tarttuvat taudit
kirjoittanut Dr. Susan Brown, DVM
A. Influenssa virus
Influenssan aiheuttaa freteille sama virus kuin ihmisillekin. Fretti voi
siis saada tartunnan ihmiseltä tai toiselta fretiltä. Influenssan oireita ovat
vuotava nenä (kirkas neste), vuotavat silmät, aivastelu, yskiminen, ruokahalun
osittainen heikkeneminen, velttous ja joissain tapauksissa ripuli.
Vastasyntyneelle se voi olla hengenvaarallista.
Hoidoksi ei yleensä tarvita muuta kuin lepoa ja rakastavaa hoitoa. Fretti
toipuu yleensä 3-7 päivässä (muistele miten kauan sinun flunssasi kesti ja
yleensä se kestää kaiketi saman verran.)
Antihistamiinituote Chlor Trimetonia voidaan käyttää antamalla 1/4
tabletti 2 kertaa päivässä nukkumista tai syömistä haittaavaan aivasteluun.
Jos fretin ruokahalu on täysin mennyt tai jos vihreää tai keltaista ripulia
esiintyy tai eläin on äärimmäisen veltto, se tulee viedä eläinlääkäriin.
Ennaltaehkäisevaa hoitoa on käsien pesu ja suukottelukielto kun sinulla on
flunssa. Muista myös että fretti voi tartuttaa flunssan sinuun!
B. Penikkatauti
Penikkatauti tappaa fretin 100 prosentin varmuudella ja sitä on yhä paljon
liikkeellä. Penikkataudin aiheuttaa virus joka hyökkää kehon moniin elimiin.
Virus voi elää kauan vaikkapa kengissä tai vaatteissa jotka ovat olleet
kosketuksissa johonkin jossa on penikkatautia. (Virus voi tulla mukaasi
vaikkapa kävelyltä pyistosta tai muilta alueilta jossa monet eläimet
juoksentelevat.)
Oireet vaihtelevat akuutista (nopea) kuolemaan johtavasta etenemisestä
hitaaseen tautiin joka yleensä alkaa silmätulehduksena ja jatkaa ihottumana
leukaan, huuliin ja vatsaan, ja ilmenee myös paksuuntuineina ja kovina
anturoina. Ripuli, oksentelu, vakava velttous ja mahdollisesti muutkin oireet.
Sairauden loppuvaiheessa kouristukset ja kooma eivät ole harvinaisia.
Penikkatautia ei voida hoitaa joten eutanasia on lempein ratkaisu koska sairas
on pitkä ja kivulias.
Ennaltaehkäisevää hoitoa on antaa fretille penikkatautirokote [9.2], joka
ei saa olla koirien rokote vaan frettien oma.
Fretti tulisi rokottaa ensin 6 viikon iässä, sitten 8, 11 ja 14 viikon iässä
ja siitä eteenpäin vuosittain.
Rokotus EI ole voimassa kolmea vuotta. Fretit eivät tarvitse rokotuksia
leptospiirosia, hepatiitta, parainfluenssaa tai muita koirien virustauteja
vastaan.
------------------------------
Aihe: (11.2.4) Neoplasia (syöpä)
kirjoittanut Dr. Susan Brown, DVM
Jokaisella näistä neljästä syövästä on oma FAQ:nsa [1.1.].
A. Imukudossyöpä
Tämä on immuunisysteemille tärkeiden imukudosten sairaus.Tämän syövän
aiheuttaja on tuntematon, mutta tutkimuksia suoritetaan että saataisiin
selville onko kyse jostakin viruksesta. Imukudossyöpää voi esiintyä kaiken
ikäisillä freteillä.
Tunnusmerkit ovat hyvin vaihtelevia ja monet eläimet eivät osoita mitään
merkkejä ennen kuin ne ovat hyvin sairaita, tai muutokset huomataan tavallisen
eläinlääkäritarkastuksen yhteydessä. On mahdollista havaita sairaus esimerkiksi
jos eläimellä on laajenneita imusoluja (joita voi olla missä tahansa kehossa),
suuresti laajentunut perna, hengitys on vaikeaa ja eläin on äärimmäisen
veltto.
Täydellinen verisolu tutkimus voi osoittaa epänormaaleja (syöpä) soluja,
vaikkakin tätä ilmenee hyvin pienessä prosenttissa tapauksista. Diagnoosi
tehdään tavallisesti imukudoksesta otetun näytepalan, pernan tai rinnasta
otettujen nesteiden perusteella.
Hoidoksi käytetään kemoterapiaa ja se on onnistunut noin 75 % tapauksista,
pitkittäen fretin elämää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen niin, että sen
elämä on yhä korkeatasoista.
B. Insulinoma
Tämä on haiman syöpä joka johtaa korkeaan insuliinituotantoon ja
alhaiseen veren sokeriin.
C. Adrenal Adenoma tai Adenocarcinoma
(*Suom. huom: eli Lisämunuaisen rauhassyöpä tai rauhassyöpä)
Tämä on lisämunuaisen kasvain.
D. Ihokasvaimet
Lemmikkifreteillä ilmenee monia erilaisia ihokasvaimia.
Yleisimpiä ovat talirauhasten rauhassyövät ja syöttösolujen kasvaimet.
Suurin osa näistä tulisi poistaa etenkin jos niissä on haavaumia tai jos ne
vuotavat tai jos niiden pinta on karhea.
Rustokasvaimia ilmenee silloin tällöin hännän päässä ja ne tuntuvat kovilta
pyöreiltä möykyiltä. Ne ovat usein hyvänlaatuisia mutta niistä voi tulla suuria
ja vaivalloisia ja ne on helppo poistaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12. *** Yleistä lääketieteellistä tietoa ***
------------------------------
Aihe: (12.1) Pitääkö minun olla huolissani toksoplosmoosista?
Toksoplasmoosi on sairaus joka leviää joskus eläinten (etenkin kissojen)
ulosteen kautta. Siitä ei kannata huolestua jos et ole raskaana, sinulla ei ole
hyvin pieniä lapsia tai jos sinun immuunisuojasi ei ole heikentynyt -se on
hyvin vaarallinen ihmisten sikiöille sen alkaessa vasta kehittymään, se voi
olla vaarallinen vastasyntyneille ja taaperoille, ja niille joilla
mahdollisesti on HIV. Kysy asiasta lääkäriltäsi jos epäilet että toksoplasmoosi
voi olla sinulle vaaraksi.
Dr. Bruce Williams, DVM, sanoo:
Toksoplasmoosia on havaittu freteillä kahdesti. Fretit eivät levitä
toksoplasmoosia niin paljon kuin kissat mutta jos ne altistuvat kissojen
ulosteille, ne saattavat sairastua ja levittää pieniä määriä itiörakkuloita.
Tässä perusasia. Koska toksoplasmoosilla on tuhoisa vaikutus ihmisen sikiölle
raskauden ensiaikoina, et halua ottaa MITÄÄN riskejä altistaa raskaana olevaa
naista toksolle.
Joten perheen sellainen jäsen joka ei oleraskaana huolehtii kaikista
hiekkalaatikon puhdistuksista seuraavien yhdeksän kuukauden ajan. Itse asiassa,
raskaana olevalla naisella on suurempi riski saada toksoplasmoosi huonosti
paistetusta pihvistä. Lääkäri käskee -jos hän on lihansyöjä- pysyttäytymän
hyvin kypsennetyissä pihveissä...
------------------------------
Aihe: (12.2) Miten saan frettini ottamaan lääkkeensä?
Jos frettisi on vasta aloittamasssa pitkä aikaista lääkitystä ja sinä et
odota innolla tunnin kamppailua kahdesti päivässä, hanki itsellesi sydän. Monet
tällaiset ihmiset erottavat itsensä tästä tehtävästä parin viikon päästä. Jos
sinulla taas on vain parin viikon kuuri annettavana, lääkinnän loppu sentään
häämöttää!
Rick Beveridgen metodi löytyy kuvineen kaikkineen sivulta
.
Jos olet oikein onnekas, frettisi pitää lääkkeen mausta. Tässä tapauksessa
voit pitää pipettiä fretin edessä tai laittaa lääkkeen lusikkaan ja antaa
fretin nuolla se. Jos taas ruiskautat lääkkeen suoraan fretin suuhun, huolehdi
ettet ruiskauta sitä suoraan kurkkuun sillä silloin fretti saattaa hengittää
osan lääkkeestä ja saada keuhkotulehduksen. Jos laitat ruiskun sisään
takahampaiden takaa ja tähtäät sivulta, lääkitseminen on helpompaa.
Jos fretti ei pidä lääkkeestä voi ehkä haluta sekoittaa sitä johonkin
paremman makuiseen, kuten Ferretoneen, Petromaltiin, Pedialyteen tai
omenamehuun. Kysy kuitenkin eläinlääkäriltä miten eri aineet vaikuttaisivat
lääkkeen tehoon tai imeytymiseen ennen kuin kokeilet sitä. Joitakin lääkkeitä
ei voi yhdistää öljyihin, joitain ei maitotuotteisiin ja niin poispäin. Voi
olla että sinun tarvitsee vain sekoittaa lääke lahjukseen ja frettisi nuolee
sen suoraan lusikasta.
Jos ei, ime lääke pieneen ruokintaruiskuun (jossa ei siis ole piikkiä) ja
imaise sekaan vielä hieman jotakin paremman makuista ja ravista hyvin että
lääke ja lahjus sekoittuvat toisiinsa. Laita iso, vanha pyyhe lattialle tai
pöydälle ja fretti sen päälle ja kokeile jos eläin suostuisi nuolemaan lääkkeen
suoraan ruiskun suulta. Varoituksena tosin että fretit sylkevät yllättävän
kauas. Älä siis pukeudu parhaimpiisi.
Jos sinun on pakotettava lääke sisään, pidä toisella kädellä kiinni fretin
päästä ja hartioista niin että se ei voi peruuttaa. Laita ruiskun pää
lemmikkisi suuhun ja pirskauta lääke hitaasti sen suuhun, mutta älä tähtää
kurkkuun sillä silloin fretti voi vetää lääkettää henkeensä ja amma eläimelle
tarpeeksi aikaa nielaista. Voi olla että sinun tarvitsee pitää fretin suuta
kiinni, kohottaa päätä ylöspäin ja hieroa sen kurkkua hieman kunnes fretti
nielaisee. Heti kun fretti on ottanut lääkkeen, anna sille makupala ja kehu
sitä kovasti.
Joillekin ihmisille on ollut onnistunut metodi murskata pilleri tai pillerin
pala ja sekoittaa se nestemäiseen makupalaan kun olet ensin tarkistanut
eläinlääkäriltäsi minkä nesteiden kanssa se sopii.
Voit myös koittaa peittää pillerin jollakin tahnamaisella, vaikkapa
Petromaltilla tai maapähkinävoilla, laittaen sen sitten sormesi päähän. Avaa
hellästi fretin suu ja hieraise tahna ja lääke sen kielelle. Laita ne niin
pitkälle kuin voit mutta älä tukehduta lemmikkiäsi.
Pidä fretin suuta kiinni ettei se voi sylkeä lääkettä ulos ja hiero taas
eläimen kurkkua jotta se nielaisisi. Jos fretti onnistuu kuitenkin sylkäisemään
pillerin ulos, jatka sitkeästi yrittämistä.
------------------------------
Aihe: (12.3) Mistä saan lääkkeitä alennuksella?
Suomessa ei kaiketi mistään. Jos tällaisia paikkoja kuitenkin on, kertokaa
ihmeessä!
*Suom. huom.*
------------------------------
Aihe: (12.4) Voiko freteille suorittaa verensiirtoja?
Kyllä. Freteillä ei ole erilaisia verityyppejä joten jos sinun frettisi on
verensiirron tarpeessa, mikä tahansa fretti sopii luovuttajaksi -joskin mitä
isompi fretti, sen parempi.
Dr. Susan Brown kirjoittaa, " Keskimäärin 20 ml vereta voidaan ottaa
sydänpunktiolla aikuiselta urosfretiltä joka painaa yhden kilon (2.2 lb) ilman
että siitä olisi seurauksena sivuvaikutuksia ja heti tämän jälkeen veren voi
käyttää verensiirtoon. 12 cc verta voidaan ottaa naaraalta joka painaa o.75
kiloa (1.6 lb)."
Jos frettisi joutuu suureen leikkaukseen, kysy eläinlääkäriltä kannattaisiko
sinun tuoda mukanasi iso, terve fretti mahdollisena verenluovuttajana siltä
varalta että se olisi tarpeen.
------------------------------
Aihe: (12.5) Mitä nukutusainetta eläinlääkärini tulisi käyttää?
*Suom. huom: Kun oma frettini steriloitiin sille annettiin nukutusaine
pistoksena eikä se aiheuttanut fretilleni mitään ongelmia. En tiedä käytetäänkö
Suomessa samoja aineita kuin USA:ssa ja mitä eroja näillä lääkkeillä on.
Keskustele nukutuksesta jne eläinlääkärisi kanssa. En suomenna alla olevaa
tietoa ainakaan toistaiseksi koska en tiedä miten oikeaa se on Suomessa."
Isofluranea, joka on hengitettävä lääke. Dr. Bruce Williams, DVM, says:
The only acceptable type of anesthetic agent for general
anesthesia in the ferret is gas, and preferably a gas anesthetic
called isoflurane. Most vets use it, but other types of gas
anesthetics, such as halothane are still in use. Isoflurane
currently is the safest, with the least chance of generating a
life-threatening cardiac arrhythmia or causing liver disease, both
of which may be seen (rarely) with halothane. Most
ferrets, even with severe disease, will go down quickly with
isoflurane, and come up within 5-10 minutes. No other
premedications are necessary [unlike for the injectable ketamine].
I would not use a vet who used injectable anesthetic for surgery -
chances are much higher for overdosing. The effects of injectable
anesthetics are extremely unpredictable in the ferret, and older
ferrets are at risk for arrhythmia and cardiovascular shock.
------------------------------
Aihe: (12.6) Miten huolehdin sairaasta tai toipuvasta fretistä?
Seuraava informaatio tulee Sukie Crandallislta, joka jalomielisesti lähetti
meille tietoa omista kokemuksistaan frettiensä Meltdownin ja Rufflen kanssa,
joilla molemmilla on sydänvika.
Ensiksikin, sairas tai toipilas fretti vie valtavasti aikaa, energiaa ja
huumorintajua. On yllättävää miten itsepäinen sairas fretti voi olla. Jos
sinulla on niin paljon epäonnea että omistat kroonisesti sairaan fretin, voit
huomata että siitä tulee jonkin ajan päästä helpommin käsiteltävä kun se tottuu
uusiin rutiineihin ja rajoituksiin.
Sinulla voi olla laajakin valikoima lääkkeitä joita frettisi tulisi ottaa ja
joiden annokset ja ottotiheys voivat vaihdella frettisi kunnon mukaan. On hyvin
tärkeää pitää täydellistä ja täsmällistä kirjaa lääkkeistä. Pane merkille miten
ja milloin lääkkeet tulee antaa ja aina kun annat lääkkeen, kirjoita aika
muistiin. Pidä myös kirjaa sivuvaikutuksista, milloin jättää lääke väliin, mitä
tehdä jos unohdat antaa lääkkeen tai annat vahingossa kaksinkertaisen annoksen,
mitä lääkkeitä pitää antaa yhdessä ja mitä ei, mitkä lääkkeet tulee suojata
valolta ja muista sellaisista asioista.
Älä pidä lääkkeitä huoneessa johon tulee liian kuuma tai liian kylmä tai
liian humidinen. Älä koskaan anna laksatiivia pian sen jälkeen kun olet antanut
eläimelle lääkkeen. Ole tietoinen sivuvaikutuksista ja yhteisvaikutuksista,
esimerkiksi jotkut lääkkeet lisäävät mahdollisuutta palaa auringossa.
Pillerileikkurit ovat paremmat kuin veitset tai muut sellaiset ja pinsetitkin
ovat kätevät. Pidä mielessä miten eri lääkkeet annetaan ja selvitä mikä on
paras keino vähentää sinun ja frettisi stressiä. Jotkin lääkkeet on annettava
niin että ne altistuvat mahdollisimman vähän vedelle tai syljelle. Ne on
helpoin antaa kapealla "pilleripyssyllä" jollaisia eläinlääkärilläsi
todennäköisesti on, tai sekoitettuna rasvaiseen geeliin kuten Nutricaliin.
Nestemäiset lääkkeet on melko helppo antaa fretille, mutta jotkut fretit ovat
erinomaisia vaikkapa sylkemään ne ulos suustaan. Jos eläinlääkärisi sanoo että
lääkkeen voi antaa rasvan kanssa, koita laittaa hieman Linatonea tai Nutricalia
fretin nenälle ja kun se nuolee herkkua pois, ruiskauta lääke sisään suun
takaosaan. (Älä käytä mitään laksatiivia kuten Petromaltia näissä tapauksissa.)
Sinun voi tarvita leikata hiekkalaatikon reunat mataliksi että frettisi
pääsee niihin helpommin ja taitelluista pyyhkeistä voi tehdä pehmeän askelman.
Jos sinulla on toipilas fretti joka haluaa jo leikkiä mutta on vielä kömpelö,
laita paljon askelmia, tyynyjä ja kiipeämislaatikoita siihen huoneeseen jossa
frettisi saa leikkiä ja jotta se pääsee helpommin laatikoihin ja niistä pois
sekä pois vaikkapa sohvalta. (Ole varovainen äläkä anna fretin olla
aktiivisempi kuin on turvallista ja valvo aina sen leikkiä.)
Heikot fretit eivät voi leikkiä normaalista mutta ne nauttivat silti uusien
asioiden tutkimisesta. Rufflesta oli ihanaa päästä sylissä ulos, haistella
yrttejä (etenkin minttua ja basilikaa), saadessaan hieman aurinkoa mahalleen
pienissä ajanjaksoissa, kuunnella musiikkia (etenkin lauluja joissa mainitaan
sen oma nimi), halauksia ja suukkoja ja muita rauhallisia huvituksia.
Jos frettisi haju on vähentynyt huomattavasti koita kostuttaa
puuvillapuikolla jossa on hieman parfyymiä alaselkään, hännän yläpuolelle ja
korvien taakse. Tämä auttaa sitä pysymään poissa herkiltä alueilta mutta antaa
fretille turvallisen olon kun sillä on fretille sopiva hajuaste.
Jos suinkin mahdollista, peruuta kaikki matkasi. Jos sinulla ei ole sitä
mahdollisuutta, ota luotettava, ystävällinen, asiantunteva fretinvahti,
vaikkapa eläinlääkäriopiskelija. Tee aikataulu, jossa on vain pieniä muutoksia
jotta eläimesi tietää mitä odottaa.
Jos frettisi pitää viedä eläinlääkäriin, ota mukaan frettisi lempilelu tai
huopa jossa on kotoisa tuoksu.
------------------------------
Aihe: (12.7) Frettini ei syö. Mitä minun pitäisi tehdä?
Jos frettisi sairastuu, on suuri mahdollisuus että eläinlääkärisi kehottaa
sinua antamaan sille pehmitettyä ruokaa sillä aikaa kun se toipuu. Joskus taas
järkyttynyt tai toipilas fretti voi yksinkertaisesti kieltäytyä syömästä. Jos
niin käy, on hyvä yrittää Gerber's Second Meals chicken baby foodin antamista
(vaikka se ei ole hyvä ruoka koko ajan annettavaksi [6.1]) ja monet fretit
rakastavat sen makua. (*Suom. huom: Tätäkään ei välttämättä saa Suomesta.*)
Laita hieman ruokaa sormeesi ja anna fretin nuolla se; jos fretti ei suostu
maistamaankaan, hiero varovasti vähän sen nenälle. Sen tulisi nuolla ruoka pois
ja syödä loput sormellasi olevasta ruuasta innokkaasti. Yleisesti ottaen fretit
pitävät huomiosta ja niistä on mukavaa kun niitä ruokitaan suoraan kädestä. Jos
frettisi on itsepäisempi tapaus, anna toisen fretin tyhjentää sairaan eläimen
ruokakippo sen nenän edessä. Joskus mikään ei innosta frettiä syömään niin
hyvin kuin kilpailu.
Voit lisätä Nutri-Calia, Pedialyteä, lääkkeitä jne ruokaan jos se on
eläinlääkärisi suositus ja kun frettisi paraneminen edistyy, voit sekoittaa
annoksiin fretin tavallista ruokaa, joskin kostutettua, jotta voit vähitellen
saada frettisi tottumaan omaan kuivaruokaansa.
Sustacal ja Ensure ovat joskus sellaisia väliaikaisia ruokia joita
suositellaan hyvin sairaille freteille, ehkä sekoituksena jonkin Ankkakeiton
[12.8] kanssa, mutta ne eivät anna fretille kaikkia sen tarvitsemia
ravintoaineita eikä niitä koskaan tulisi käyttää pitkään sellaisille freteille
joiden tila ei ole todella vakava.
Erään raportin mukaan Ensure (Suom. huom: taas, en tiedä saako näitä ruokia
Suomessa.) on
suositeltava merkki mutta sillä on myös suurin mahdollisuus aiheuttaa
ripulia. Paras ratkaisu tuntuu olevan käyttää Sustacalin ja Ensuren sekoitusta.
------------------------------
Aihe: (12.8) Mitä on Ankkakeitto (Duck soup)? Mistä saisin sen reseptin?
Ankkakeitto, tai Frettikeitto kuten sitä myös kutsutaan, ja sen sellaiset
ovat korkeakalorisia ja niissä on paljon proteiineja. Niitä käytetään
sairaiden tai vanhojen frettien lisäravintona ja niiden tarkoitus on saada
fretti keräämään lisää painoa ja voimistamaan tervehtymistä.
Jos haluaa tosiaan saada painoa sairaalle fretille, jotkut ihmiset ovat
ehdottaneet että fretille annettaisiin vispikermaa. Siinä ei ole paljoa
ravintoaineita mutta se on täynnä kaloreita ja auttaa alipainoista frettiä
keräämään painoa.
Seuraava teksti on peräisin Ann Davisilta:
ACME Ferret Company --- Alkuperäinen ANKKA KEITTO
Vuosien ajan me olemme yrittäneet löytää hyvää reseptiä sairaan, vanhan tai
syövästä kärsivän fretin lihottamiseksi. Me olemme etsineet jotakin missä olisi
paljon kaloreita ja proteiineja ja jossa on myös lisänä vitamiineja. Kun olimme
kokeilleet lähes kaikkea mitä kaupoissa lemmikeille myydään ja olimme
luovuttamassa ja käytimme tuotteita jotka eivät olleet parhaita mahdollisia
pikkukavereille, koska miltei kaikki kissoille valmistetut tuotteet perustuvat
osittain maitoon.
[Jos frettisi on todella sairas, sinunkin täytynee kamppailla yli] kaikista
vaikeuksista, Sustacalista Ankka Keittoon voidaksesi huolehtia sairaasta
fretistäsi.
Olemme kuulleet monista ihmeparantumisista, joissa ainakin osittaisena apuna
on ollut Ankka Keitto. Se on auttanut vanhoja frettejä, munuaisvikaisia
frettejä, karvaa menettäviä frettejä ja frettejä jotka ovat vain liian
huonovointinen syödäkseen.
DUCK SOUP
1 purkillinen Sustacalia (8 oz., eli noin 230 ml; joskin sitä saa
suuremmissakin purkeissa.)
1 purkillinen vettä (8 oz., eli noin 230 ml)
2 kauhallista koiranpennun tai kissanpennun vieroitusruokaa -- VAIHTOEHTOINEN
4 oz. (110 g? tai ml?) kuivaa kissanpennun tai fretin ruokaa, johon on
lisättu niin paljon vettä että ruoka on täysin perhmeää.dry
[Sustacal on tarkoitetty ihmisille; etsi sitä lastenhoito tarvikkeista tai
apteekista tai tavarataloista joissa on myynnissä apteekkituotteita. Debbie
Riccio sanoo että sinä voit myös käyttää Ensurea, Discover 2.0 tai Just Bornia
(koiran/kissan äidinmaidonkorvike).]
Sekoita hyvin. Me myös lämmitämme sen lastenruokien lämpöiseksi ja annamme
sitä 4 unssia kahdesti päivässä; jos frettisi syö liikaa ja alkaa tulla
lihavaksi, voit lisätä veden määrää. Me olemme yrittäneet lisätä kuivaruuan
määrää mutta se on joillekin freteille liian paksua eivätkä ne suostu syömään
sitä. Tämä ravinto myös jäätyy hyvin - Sustacal on käytettävä 48 tunnin sisään
jos se jätetään vain jääkaappiin.
------------------------------
Aihe: (12.9) Mikä on fretin normaali ruumiinlämpö, veriarvot jne?
Peräsuolen lämpö 37.8 - 39.4 C
Sydämen lyöntinopeus 216-250/min
Hengitys 33-36/min
Virtsan pH 6.5-7.5; miedosta keskinkertaiseen
valkuaisvirtaisuus on tavallista ja normaalia
Sydämen tilavuus 60-80 ml/kg
Allaoleva tieto tulee "Normal Parameters and Laboratory
Interpretation of Disease States in the Domestic Ferret," jonka on
kirjoittanut Dr. Tom Kawasaki vuonna 1994.
Eläinlääkärillesi nämä tiedot voivat olla hyvin hyödyllisiä
mean
acceptable range
sodium (mmol/L) 153 143-163
potassium (mmol/L) 4.47 3.2-5.77
chloride (mmol/L) 116 105-127
calcium (mg/dl) 8.8 7.5-10.1
inorganic phosphorus (mg/dl) 5.5 3.7-7.4
glucose (fasted) (mg/dl) 110 65-164
BUN (mg/dl) 21 8-37
creatinine (mg/dl) 0.5 0.16-0.84
BUN/creatinine 42
total protein (g/dl) 5.8 4.4-7.3
albumin (g/dl) 3.3 2.5-4.1
globulin (g/dl) 2.2 1.8-2.9
total bilirubin (mg/dl) 0.2 0.1-0.5
cholesterol (mg/dl) 174 76-272
alkaline phosphatase (IU/L) 37 15-75
ALT (IU/L) 95 13-176
AST (IU/L) 61 23-99
CO2 22 14-
30
A/G (g/dl) 1.3 1.0-
2.3
LDH 274 101-498
triglycerides 98 31-
101
GGT 4.8 1-13
uric acid 2.2 1.4-
3.3
PCV (%) 45.4 38-54
hemoglobin (g/dl) 13-18
RBC (X10^6/mm3) 9.0 7.0-11.0
platelets (X10^3) 400 350-600
reticulocytes (%) N/A
WBC (x10^3/mm3) 5.22 2.8-8.0
neutrophils 3017 2329-5700
(59%) (39-85%)
lymphocytes 1157 525-3500
(35%) (11-55%)
monocytes 119 52-177
(2.6%) (0.76-4.4%)
eosinophils 133 29-432
(2.8%) (1-8%)
basophils 0 0
MCV (um3) 51 46-65
MCH (pg) 17.7 15.5-19.0
MCHC 33 29-36 *
Dr. Susan Brown on myös pannut merkille että normaali insuliinitaso on 0-20,
mutta että insuliini ovat olla normaaleja niilläkin eläimillä joilla on
insulinooma [1.1].
Tietenkin on kymmeniä seikkoja joista eläinlääkäri voi verikokeiden
perusteella päätellä mikä on vialla. Tässä on lueteltuna osa niistä
veriarvoista joita ihmiset useimmiten kysyvät ja tästä näet myös ne arvot,
jotka ovat normaaleja. Jos haluat tietää lisää siitä mitä frettisi
testitulokset tarkoittavat, älä epäröi kysyä eläinlääkäriltäsi.
Allaoleva tieto on poimittu artikkelista joka ilmestyi
The FAIRissa (Ferret Adoption, Information & Rescue Society] Report,
Vol. II, No. 2, by Mary Van Dahm, ja johon on tehty joitakin lisäyksiä.
Veren glukoosi
Glukoosi on sokeri, kehon pääasiallinen energialähde. Veren sokeritaso
vaihtelee pitkin päivää ollen korkeampi heti ruokailun jälkeen, alempi kun
fretti on nälkäinen, mutta keho pitää sen melko tasaisena säätelemällä
insuliinin määrää veressä.
Ei-kiinteä veri
Glukoosikoe voi antaa arvoja aina 207 mg/dl asti, riippuen siitä milloin
fretti on viimeksi syönyt.
Veren glukoosi testataan kun fretille ei ole annettu ruokaa kuuteen tuntiin
(kiinteä veren glukoosi) sillä se eliminoi vaihtelevuuden ja antaa tarkemman
luvun jonka pohjalta alkaa tekemään diagnoosia.
Alhainen lukema (hypoglycemia) vi olla merkki insulinoomasta (katso Ferret
Insulinoma FAQ [1.1]).
Korkea lukema (hyperglycemia) on harvinainen mutta voi olla merkki
diabeteksesta. Kuitenkin tulee muistaa että myös insulinooma voi aiheuttaa
korkeita glukoosiarvoja ja koska diabetes on freteillä erittäin harvinainen,
tämä diagnoosi tulisi tarkistaa vielä uudelleen niin veri- kuin
virtsanäytteidenkin perusteella.
Pack cell volume/hematocrit (PCV/HCT) (Suom. huom: Jos joku tietää hyvän
suomennoksen tälle, ilmoittele!)
Tämä on punaisten verisolujen määrä veressä. Alhaiset määrät kertovat
anemiasta; korkeat arvot taas ovat usein merkki nestehukasta.
Punaiset verisolut (RBC)
Punaiset verisolut kuljettavat happea kudoksiin ja hiilidioksidia takaisin
keuhkoihin. Alhaiset arvot kertovat anemiasta.
Valkoiset verisolut (WBC)
Osa immuunisysteemiä. Lukemat jotka menevät yli 7000 voivat tarkoittaa että
fretti taistelee jotakin infektiota vastaa, esimerkiksi kylmää tai flunssaa.
Jos veriarvot menevät yli 10,000 se voi olla lymphomasta (katso the Ferret
Lymphosarcoma FAQ [1.1]) tai jostakin muusta syövästä. Epätavallisen alhaiset
lukemat kielivät anemiasta ja luuydin ongelmista.
Lymphocyte
Toisenlainen valkosolu. Korkeat lukemat voivat ilmaista jotakin infektiota,
mahdollisesti Helicobacter mustelaeta
(katso Ferret Gastric Ulcer/ H. mustelae FAQ [1.1]). Monet, mutta eivät
kaikki lymphosarcooma tapaukset näkyvät myös kohonneina lymphosyytti tasoina.
(katso Ferret Lymphosarcoma FAQ [1.1]).
Eosinosolut
Jälleen erilainen valkosolutyyppi. Kertoo usein erilaisista
ruuansulatuksellisista ongelmista, infektioista tai syövästä.
Valkosoluprofiilin muutkin osat tulee ottaa huomioon diagnoosia tehtäessä.
Proteiini, albumiini ja globuliini
Albumiini on eräänlainen proteiini ja globuliini on yleisnimi kaikille
proteiineille jotka eivät ole albumiineja joten
proteiini - albumiini =globuliini
Nämä arvot osoittavat fretin yleistä terveyttä ja sen ravinnon tasoa ja
albumiini auttaa myös saamaan tietoja siitä miten hyvin maksa ja munuaiset
toimivat.
BUN ja Creatinine
Munuaisten tehtävä on suodattaa pois epäpuhtauksia, joten jos ne eivät toimi
kunnollisesti nämä arvot ovat korkealla.
Alkaliini fosfaatti
Tätä entsyymiä tavataan maksassa ja luissa. Kun luut kasvavat tai maksa on
vaurioitunut, näitä tulee vereen paljon.
Täydellinen bilirubiini
Tämä tulee usein sivutuotteena kun punasolujen hemoglobiinitaso romahtaa.
Auttaa diagnosoimaan maksa sairauksia ja sappitiehyen tukkeumia.
Natrium, kalium ja and kloridi
Munuaiset hallitsevat näitä ja näitä kutsutaan usein veren
elektrolyyteiksi.
Ne liittyvät vesitasapainoon,happo/emäs tasapainoon ja hermoimpulssien
välitykseen, erityisesti sydämeen.
Kalsium ja fosfori
Näita mineraaleja kontrolloivat kilpirauhanen ja munuaiset. Näiden arvot
osoittavat mahdollisia ongelmia luustossa, veressä, hyytymisessä, hermostossa,
lihaksissa ja solujen aktiivisuudessa.
Lähdekirjallisuutta:
1. Wellness, Inc. How to Read Your Report, 1993
2. Finkler, M. Practical Ferret Medicine and Surgery for the Private
Practitioner, 1993
3. Brown, S. Ferret Medicine and Surgery, 1992
4. Fox, JG. Biology and Diseases of the Ferret, 1988 *
------------------------------
Aihe: (12.10) Mitä kokeita eläinlääkärini saattaa haluta tehdä ja miksi?
Dr. Michael Dutton, DVM, kirjoittaa:
Ei ole olemassa vain yhtä testiä yleisluonteisen tarkastuksen
suorittamiseksi. Ei ole edes testejä jotka olisivat tarkkoja joillekin
tietyille sairauksille. Ohessa on lista joistakin kokeista joilla voi tutkia
yleisimpiä frettien sairauksissa mutta joissakin monisystemaattisissa
sairauksissa (kuten sydäntaudeissa)
nämä testit eivät välttämättä osoita mitään poikkeavuuksia.
'Suom. huom: Alla olevia ei ole suomennettu koska ne on helppo päätellä
KOKEITA JOTKA OVAT TARKKOJE YHDELLE SAIRAUDELLE
insulinoma - levossa mitattu veren glukoosi ja insuliini
katso Ferret Insulinoma FAQ [1.1])
hyper munuaistauti - the Univ. of Tenn. ferret adrenal panel
(see the Ferret Adrenal Disease FAQ [1.1])
munasarjojen jäänteet - estrogeeni
virtsatietulehdus - virtsa-analyysi
virtsakivet - röntgenkuva
luuvammat - röntgenkuva
TESTEJÄ JOTKA AUTTAVAT SELVITTÄMÄÄN TIETTYJEN ELINTEN TOIMINTAA
(eivät ehkä ole tarpeeksi tarkkoja aiheuttajien, ennusteitten tms.
selvittämiseen.)
sydänvika - sydämen kuuntelu, ultraääni, röntgen
(katso Ferret Cardiomyopathy FAQ)
pahanlaatuinen lymphooma - fyysinen koe, koepala
(katso Ferret Lymphosarcoma FAQ)
"massat" (kasvaimet jne) - fyysinen koe, koepala
pernan "massa" - fyysinen tarkastus, koepala
(katso Ferret Splenomegaly (Enlarged Spleen) FAQ)
Koepalojen ongelmana on se että se tulee ottaa oikeasta solukosta. Tämä ei
voi olla mahdollista jos kyse on vaikkapa selkäytimestä tai aivovammasta.
SIsäelintaudit on helppo tutkia koepalan avulla, mutta se vaatii nukutuksen
näytteen saamiseksi (ja tämä taas saattaa olla vaarallista sairaalle fretille)
ja suurenkin vatsaleikkauksen. Joten.. lääketieteelliseltä kannalta sinulla on
monia ongelmia jos haluat testata huolella eläimesi yleisen terveyden. Vaikka
voisitkin tähdätä oikealle alueelle, voi olla että testi ei ole varma ja
omistajan tulee olla varma maksuista, riskeistä jne.
MINUN JAKAMIENI OHJEIDEN EI OLE TARKOITUS SYRJÄYTTÄÄ POTILAASTA
VASTAAVIEN ELÄINLÄÄKÄRIEN MIELIPITEITÄ. JOS POTILAS EI TÄLLÄ HETKELLÄ OLE
ELÄINLÄÄKÄRIN HOIDOSSA, OMISTAJAA KEHOTETAAN VIEMÄÄN FRETTINSÄ
ELÄINLÄÄKÄRIIN.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13. *** Suositeltavaa lääketieteellistä materiaalia***
------------------------------
Aihe: (13.1) Kuka valmistaa tätä lääkettä tai tuotetta?
*Suom. huom: Muistakaa että Suomessa ei ehkäpä ole lainkaan näitä lääkkeitä.
Minulla ei ole tietoa asiasta joten en voi sanoa mitään varmaa enkä myöskään
kertoa mitä Suomessa käytettäviä lääkkeitä mikäkin firma valmistaa.*
(Tämän listan on laatinut Dr. Susan Brown.)
Alkeran - Burroughs-Wellcome Co.
Cytoxan - Bristol Meyers
Fervac D vaccine - United Vaccines Madison, Wisc. 53713 (608) 277-3030
Fromm D vaccine - Solvay Animal Health, Inc. Mendota Heights,
Minn. 55120
Keflex Pediatric Suspension 100 mg/cc - Dista Products Co. Division of
Eli Lilly, Inc. Indianapolis, Ind.
Lasix - Taylor Pharmacal Co. Decatur, Illinois 62525
Lysodren - Bristol Meyers
Nutrical - EVSCO Pharmaceuticals Buena, N.J. 08310
PDS II - Ethicon, Inc. Somerville, N.J. 08876-0151
Proglycem - Baker Cummins 800-347-4774
------------------------------
Aihe: (13.2) Mitä kirjoja voin hankkia tai mitä voisin suositella
eläinlääkärilleni?
Yksi erinomainen teos on
Ferrets, Rabbits and Rodents - Clinical Medicine and Surgery, by
Elizabeth Hillyer and Katherine Quesenberry (1997)
Toinen suositeltava teos, joskin hieman vanhaakin tietoa sisältävä mutta
silti kannattava hankinta niin eläinlääkäreille kuin muillekin, on:
Biology and Diseases of the Ferret, by James G. Fox. Lea and Febiger,
Philadelphia (1988). ISBN 0-8121-1139-7.
*Suom. huom: Minun kirjahyllystänikin löytyy tämä kirja ja suosittelen sitä
lämpimästi. Samalla haluan huomauttaa että minulla on toinen painos vuodelta
1998 ja uskon/toivon sen olevan jo paremmin ajantasalla.*
On olemassa myös sarja jota julkaisee
American Animal Hospital Association
12575 West Bayaud Ave.
Lakewood, CO 80228
tel. 800-252-2242
ja se on suunnattu eksoottisia lemmikkejä hoitaville eläinlääkäreille.
Sarjassa on viisi kirjaa.
Dr. Jeff Jenkins ja Dr. Susan Brown kirjoittivat osan Kaniineista ja
Freteistä (Jeff hoiti kanipuolen)
Monien ihmisten mielestä se on käytännöllinen ja hyödyllinen ja se sisältää
tietoa lääkkeiden annostuksista, hoidoista, maataloudesta, tavallisista
kliinisen patologian arvosta ja diagnostisista tekniikoista jotka voivat olla
hyödyllisiä frettiäsi hoitavalle eläinlääkärille.
------------------------------
Aihe: (13.3) Onko muuta suositeltavaa lähdeaineistoa?
Dr. Bruce Williams, DVM, suosittelee seuraavia syöpää käsitteleviä teoksia:
Lawrence HJ et al. Unilateral adrenalectomy as a treatment for
adrenocortical tumors in ferrets: Five cases (1990-1992). JAVMA
203(2): pp 267-270, 15 July 1993.
Marini, RP et al. Functional islet cell tumor in six ferrets. JAVMA
202(3):430-434, 1 February 1993.
Rosenthal KL et al. Hyperadrenocorticism associated with
adrenocortical tumor or nodular hyperplasia of the adrenal gland
in ferrets: 50 cases (1987-1991). JAVMA 203(2):pp. 271-275, 15
July 1993.
Dr. Susan Brown recommends these, on a variety of subjects:
Blancou J, Aubert MFA, Artois M. Experimental rabies in the ferret
(Mustela [putorius furo] Susceptibility - Symptoms - Excretion of
the virus. Rev Med Vet 1982; 133(8-9): 553 557. (Translation by
NIH).
Daoust PY, Hunter DB. Spontaneous aleutian disease in ferrets. Can Vet
J 1978; 19: 133-135.
Forester, U., The adaptability of two rabies virus strains isolated in
central Europe to one domesticated and two wild-living species. A
contribution to the Epidemiology of rabies. Part 4: Transmission
studies on ferrets with a rodent isolate. Zbl Vet Med B 1979;
26: 26-38. (Translation by NIH).
Fox JG, Murphy JC, Ackerman MS, Prostak KS, Gallagher CA, Rambow VJ.
Proliferative colitis in ferrets. 1982; 43: 858-864.
Garibaldi ME, Goad P, Fox JG, Sylvina TJ, Murray R. Serum cortisol
radioimmunoassay values in the normal ferret and response to ACTH
stimulation and dexamethasone suppression tests. Lab An Sci 1988;
38: 452- 454.
Hoover JP, Baldwin CA, Rupprecht CE. Serologic response of domestic
ferrets (Mustela putorius furo) to canine distemper and rabies
virus vaccines. J Am Vet Med Assoc 1989; 194: 234-238.
Johnson-Delaney C, Nelson W. A Rapid procedure for filling fractured
canine teeth of ferrets. J of Small Exotic Animal Medicine 1992;
3: 100-102.
Kawasaki, T. Retinal Atrophy in the ferret. J of Small Exotic Animal
Medicine 1992; 3: 137.
Kociba GJ, Caputo CA. Aplastic anemia associated with estrus in pet
ferrets. J Am Vet Med Assoc 1981; 178: 1293-1294.
Kreuger KL, Murphy J C Fox J G. Treatment of proliferative colitis in
ferrets. J Am Vet Med Assoc 1989; 194: 1435-1436.
Liberson AJ, Newcomer CE, Ackerman JI, Murphy JC, Fox JG. Mastitis
caused by hemolytic Escherichia coli in the ferret. J Am Vet Med
Assoc 1983; 183: 1179-1181.
Luttgen PJ, Storts RW, Rogers KS, Morton LD. Insulinoma in a ferret. J
Am VetMed Assoc 1986; 189: 920-921.
Mainka CH, Heber L, Schneider W. Studies on rabies of ferrets after a
singleantibodies vaccination, J Vet Med B 1988; 35: 24-28.
Manning D, Bell J. Lack of detectable blood groups in domestic
ferrets: Implications for transfusion. J Am Vet Med Assoc 1990;
197: 84-86.
Nguyen HT, Moreland AF, Shields RP. Urolithasis in ferrets (Mustela
putorius). Lab An Sci 1979; 29: 243-245.
Rupprecht CE, Gilbert J, Pitts R, Marshall KR, Koprowski H. Evaluation
of an inactivated rabies vaccine in domestic ferrets. J Am Vet
Med Assoc 1990; 196: 1614-1616.
Stauber E, Robinette J, Basaraba R, Riggs M, Bishop C. Mast cell
tumors in three ferrets. J Am Vet Med Assoc 1990; 196: 766-767.
== Osa 5 päättyy ==